Se meistä, joka kirjailijatapahtumassa sanoi, että kirjoittaminen on hänelle helppoa, ei kirjoita vielä. Paratiisilintu, joka luulee olevansa säihkyvistä säihkyvin ei ole vielä tavannut varpusta. Oikeastaan siinä on kaikki, mitä tahdon tänä yönä sanoa, mutta runo ei pääty siihen. Tienoo on rauhallinen kuin hevibändin slovari. Autotallin nosto-oven raosta kajastaa luolassaan valvovan miehen ilta. Hänen veljensä istuu horisontin toisella puolella yltäkylläisyyskuplamme puhalluspäässä miettimässä kumman söisi ensin, vaimon vaiko lapsen - vai söisikö mitään? Etkä sinä saa koskaan tietää. --- Lehdenpuhaltajan poika on Samuli Lampisen 11. runokirja.weiterlesen